Menu

Naudanlihan saanti vaikeutuu


Maitotilojen lakkautukset vaikuttavat myös naudanlihan tuotantoon

Lypsylehmiä alkaa olla suomalaisilla tiloilla aina vain vähemmän tilojen viime vuosina kiihtyneiden lakkautusten myötä, ja tämä vaikuttaa jo ihan suoranaisesti kotimaisen naudanlihan saantiin. Myös vasikoita teurastetaan vähemmän kuin ennen. Sekä SOK että Kesko ovat huomanneet samnn ilmiön kotimaisen lihan saannissa, ja ajoittain on ollutkin lihatuotteista jopa pulaa, lähinnä kuitenkin toistaiseksi vain yksittäisistä tuotteista, jotka on vielä saatu korvattua muiden valmistajien vastaavilla tuotteilla.

SOK:sta kerrotaan että naudan jauhelihaa ja arvokkaimpia ruhon-osia menisi luultavasti runsaamminkin kaupaksi, jos niistä olisi vain tarjontaa. Tuonti-lihalla ei olla kuitenkaan vielä alettu korvaamaan puutetta kotimaisen lihan vähyydessä, kerrotaan sekä SOK:lta ja Keskolta.

Määrä vähenee edelleen

Toukokuussa 2017 Suomessa oli noin 250 000 lypsylehmää. Määrän arvioidaan vähentyvän vielä 25 000 lehmällä vuoteen 2020 mennessä. Ja jo nyt lihan saannissa alkaa olla vaikeuksia. Viime vuoden naudanlihan tuotanto oli 89 miljoonan kilon tietämillä, ja vuonna 2020 arvioidaan lihaa tuotettavan Suomessa enää noin 70 miljoonaa kiloa. Kulutus on nykyään Suomessa noin 100 miljoonaa kiloa lihaa per vuosi, eli vajetta on, ja samalla kovat paineet ulkomaiselle tuonnille. Lehmiä ja nautoja ei ole ollut Suomessa näin vähän kertaakaan sitten vuoden 1920 jolloin aloitettiin tilastointi.

Lihantuotannossa tapahtuvaa notkahdusta voitaisiin korvata teurastamalla enemmän vasikoita, mutta nykyisin emotiloja on siihen liian vähän. Niiden määrä on kuitenkin hienoisessa kasvussa, sillä vuonna 2017 emotilojen määrä nousi noin 800 tilalla. Ilmiönä on kuitenkin huomattu myös juottamoiden vasikkakasvatuksessa se, että välitysvasikoita pidetään ja kasvatetaan juottamoissa pidempään ja isommiksi, jonka jälkeen niiden hinta on kalliimpi teurastiloille. Myös tyhjiä tiloja ja karsinoita on kallis ylläpitää. Muina keinoina kotimaisen lihantuotannon lisäämiseen on mm. lisätä liharoturisteytyksiä, nostamalla teuraspainoja sekä lisäämällä sonnivasikoiden osuutta syntyvyydestä.

Suomeen tuodaan eniten ulkomaista lihaa Saksasta, noin 25 000 kiloa vuodessa. Toiseksi eniten Tanskasta ja kolmanneksi Ruotsista. Valtaosa tuontilihasta päätyy teollisuuden raaka-aineeksi, kauppojen hyllyille ja sitten ravintoloille. Tuorepuolella kaupoissa ei tuontilihaa juurikaan näy, mutta leikkeleissä ja pakasteissa sitä käytetään yleisesti.